Olenko valmistaja, maahantuoja tai jälleenmyyjä GPSR:n mukaan?

Valmistaja, maahantuoja tai jakaja: kyse on toiminnasta, ei nimikkeestä

Yrityksen rooli määräytyy sen perusteella, mitä se tuotteelle todellisuudessa tekee, ei sen perusteella, miten se itseään kutsuu. Joka valmistaa tuotteen tai tilaa sen valmistuksen ja tuo sen markkinoille omalla nimellään tai merkillään, katsotaan valmistajiksi. Joka tuo tuotteen EU:n ulkopuolelta ensimmäisenä Euroopan markkinoille, katsotaan maahantuojaksi. Joka vain myy tuotteen edelleen tai jakaa sitä ilman, että tekee tuotteelle tai sen esittelylle mitään muutoksia, katsotaan jakajaksi. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta raja on usein muualla kuin oletetaan: joka myy tuotteita omalla nimellään tai merkillään, katsotaan valmistajiksi — myös verkkokauppa, joka vain laittaa logon ostettuun tuotteeseen, ja myös joka merkittävästi muuttaa tuotetta. Monet yritykset, jotka luulevat olevansa jakajia, osoittautuvat tarkemmalla tarkastelulla valmistajiksi.

Tämä ero ei ole seurauksetonta, mutta se toimii myös toiseen suuntaan: jakaja ei joudu tekemään riskianalyysia eikä kokoamaan teknistä dokumentaatiota — nämä ovat valmistajan ja maahantuojan velvollisuuksia. Jakajallakin on kuitenkin omat, kevyemmät velvollisuudet, kuten tarkistaa, että vaaditut merkinnät ja dokumentaatio ovat olemassa. Ilman EU:ssa asuvaa vastuullista osapuolta — ensin valmistaja, sitten maahantuoja, sitten valtuutettu edustaja, sitten täyttämispalvelun tarjoaja — tuotetta ei saa tarjota; jos tässä ketjussa ei voida osoittaa, kuka vastuullinen osapuoli on, sitä kysymystä käytännössä esitetään suoraan kyseiselle toimijalle.

Missä tämä jako on säädöksessä

Valmistajan, maahantuojan, jakajan, valtuutetun edustajan ja täyttämispalvelun tarjoajan määritelmät on esitetty Asetuksen (EU) 2023/988 3 artiklassa. Kunkin roolin velvollisuudet on laadittu saman asetuksen 9–12 artiklassa.