voiko nimi olla sekä maahantuoja että jälleenmyyjä saman tuotteen osalta GPSR-asetuksen mukaan

Voiko sama osapuoli olla sekä maahantuoja että jakaja

Kyllä, se on mahdollista, mutta ei saman toiminnon osalta samalla hetkellä: GPSR määrittelee maahantuojan ja jakajan roolin sen perusteella, mitä osapuoli tosiasiallisesti tekee tuotteen kanssa, ei sen perusteella, mitä nimikettä joku antaa itselle. Joka tuo tuotteen EU:n ulkopuolelta ensimmäisenä Euroopan markkinoille, on kyseisen toiminnon osalta maahantuoja. Jos sama yritys sen jälkeen myy myös tuotteita, jotka toinen yritys on jo tuonut ja jotka on jo asetettu EU:n markkinoille, niin se on näiden tuotteiden osalta jakaja. Yksi yritys voi siis olla maahantuoja yhdelle osalle valikoimaansa ja jakaja toiselle osalle — se määritetään tuotteen ja toiminnon perusteella, ei yrityksen kokonaisuutena.

Mitä ei voi tapahtua, on se että yhdellä ja samalla tuotteella olisi samanaikaisesti molempia rooleja. Tuote tuodaan EU:n markkinoille ensimmäisen kerran vain kerran, ja osapuoli, joka tekee sen, on kyseisen tuotteen maahantuoja. Jokainen, joka käy kauppaa sillä sen jälkeen — tukkukauppias, webkauppa, joka ostaa maahantuojalta — on kyseisen tuotteen osalta jakaja. Tämä ero on enemmän kuin vain nimike: se määrää, mitä velvoitteita sovelletaan. Joka kuvittelee virheellisesti olevansa jakaja, vaikka rooli on tosiasiallisesti maahantuoja, jää näin puuttuvaksi velvoitteistaan, jotka kuitenkin hänen tulee noudattaa. Tarkka ero näiden roolien välillä on kuvattu sivulla, joka käsittelee mitä roolia kannat valmistajana, maahantuojana tai jakelussa.

Josta tämä johtuu: artiklat 3 ja 9–12

Asetuksen (EU) 2023/988 3 artikla määrittelee valmistajan, maahantuojan ja jakajan erillisinä rooleina, jotka liittyvät tiettyyn toimintoon tietyllä tuotteella: valmistukseen, tuotteen ensimmäiseen asettamiseen EU:n markkinoille kolmannesta maasta tai sen jatkavaan myyntiin. Artiklat 9–12 puolestaan määrittelevät, mitä velvoitteita kuhunkin rooliin liittyy — ja velvoitteet poikkeavat huomattavasti toisistaan. Maahantuojan on muun muassa tarkistettava, onko valmistaja täyttänyt velvoitteensa ja ovatko vaaditut asiakirjat ja merkinnät olemassa; jakajalla on asetuksen 12 artiklan mukaan kevyempi ja enemmän valvontaan perustuva tehtävä, eikä hänen tarvitse tehdä omaa riskianalyysia tai teknistä asiakirjaa. Tämä tekee tärkeäksi sen, että jokaiselle tuotteelle määritetään, mitä toimintoa on suoritettu, sen sijaan että lähdettäisiin siitä, että yrityksellä on yksi kiinteä rooli. Joka ostaa EU:n ulkopuoliselta toimittajalta ja asettaa tuotteelle myös oman merkkinsä tai logonsa, ei kuulu tähän jaotteluun, vaan lasketaan valmistajaa — tämä johtuu säännöstä, joka on kuvattu sivulla, joka käsittelee milloin oman merkin asettaminen ostettuun tuotteeseen johtaa valmistajuuteen. Mitä jakaja saa ja ei saa tehdä, on kuvattu tarkemmin kyseisen sivun alla.